Iisakinkirkko

Iisakinkirkossa vierailee vuosittain yli kolme miljoonaa kävijää. Kävijämäärässä laskettuna se on Pietarin kolmanneksi suosituin nähtävyys heti Pietarhovin ja Eremitaasin jälkeen.

1006

Iisakinkirkko ulottuu 101,5 metrin korkeuteen ja on maailman neljänneksi korkein kupolirakennus Rooman Pietarinkirkon, Lontoon St Paulin katedraalin ja Firenzen Santa Maria del Fiore -tuomiokirkon jälkeen.

Joka puolelta kaupunkia näkyvään kultakupoliin on käytetty sata kiloa kultaa. Kirkon sisätilojen koristeluun kului 400 kiloa kultaa, 16 tonnia malakiittia ja tuhat tonnia pronssia. Kirkkoa varten valettiin noin 300 patsasta ja sen mosaiikkikoristelujen yhteenlaskettu pinta-ala on 6 500 neliömetriä. Kirkon alttari-ikonina on ylösnoussutta Kristusta esittävä lasimaalaus, joka on tiettävästi maailman suurin lajissaan.

iisakinkirkko-02

Vuonna 1858 valmistunut Rakennus edustaa uusklassismia ja korinttilaista tyyliä. Sen rakentaminen kesti yhteensä neljäkymmentä vuotta, mistä suomen kieleen on jäänyt ikuisuushanketta tarkoittava ilmaisu: ”rakennetaan kuin Iisakinkirkkoa”.

Rakentamiseen kulunut aika selittyy suurelta osin rakennusprojektin haastavuudella. Painavaa ja massiivista graniittirakennusta varten Pietarin soiseen maaperään oli tehtävä kunnollinen paalutus. Pelkästään paalutustyöt kestivät viisi vuotta ja sinä aikana maaperään iskettiin yhteensä 10 762 paalua. Kunnollinen paalutus oli tarpeen, sillä Iisakinkirkon paino on 300 tuhatta tonnia, mikä vastaa noin kuudenkymmenen keskikokoisen ruotsinlaivan painoa. Pelkästään kirkon paraatiovet painavat kymmenen tonnia, eli saman verran kuin kahdeksan Saab 900 henkilöautoa.

Paalutustyöt

Viisi vuotta kestäneiden paalutustöiden aikana Pietarin soiseen maaperään tuntui uppoavan loputon määrä paaluja. Tuohon aikaan kaupungilla alkoikin kiertää vitsi, jonka mukaan maailman toiselta puolelta olisi tullut Iisakinkirkon rakentajille viesti: ”Lopettakaa paalutus. Paalunne ovat rikkoneet jo kaksi siltaamme”.

Rakennusprojektin massiivisuudesta kertoo myös se, että kirkkoa varten louhittiin Virolahden Pyterlahden graniittilouhoksella yhteensä 48 graniittipilaria. Pilarien paino vaihtelee 64 – 114 tonnin välillä ja niiden kuljetusta varten oli rakennettava kiskorata.

iisakinkirkko-04

Auguste de Montferrand

Iisakinkirkko on ranskalaisen arkkitehdin Auguste de Montferrand käsialaa. Miehen toinen tunnettu teos on Palatsinaukion keskellä sijaitseva Aleksanteri I:n monumentti. Kirkon vuosikymmeniä jatkunutta rakentamista on selittänyt myös legenda, jonka mukaan Monferrandin oli ennustettu kuolevan heti sen jälkeen, kun kirkko valmistuisi. Monferrand kuolikin noin kuukauden kuluttua kirkon valmistumisen jälkeen.

Tsaarin vallan kaatumisen myötä katedraalin uskonnollinen toiminta keskeytyi vuosikymmeniksi. Kirkko suljettiin vuonna 1928 ja se pääsi rapistumaan pahasti. 1930-luvun nälänhädän aikana kirkon arvokasta esineistöä myytiin nälkiintyneiden ruokkimiseksi ja paljon esineistöä siirrettiin muualle.

Leningradin piirityksen aikana rakennus kärsi vahinkoja kranaattitulesta, jonka jäljet ovat vieläkin nähtävissä punagraniittisissa pylväissä. Sodan alkaessa kirkon kullatut kupolit maalattiin tummanharmaiksi, jotta ne eivät toimisi vihollisen maamerkkeinä. Piirityksen aikana kirkon kellari toimi leningradilaisista museoista evakuoitujen taideaarteiden säilytyspaikkana. Kirkkoa ympäröivällä aukiolla kasvatettiin kaalia.

1950- ja 1960-luvuilla Iisakinkirkossa suoritettiin mittavat kunnostustyöt. Kupolien sota-aikainen maalaus poistettiin tässä yhteydessä. Vuoteen 1986 saakka kirkko toimi ateismin museona. Yksi sen mielenkiintoisimmista nähtävyyksistä oli kupolin huipusta roikkuva Foucaultin heiluri, jonka avulla voitiin osoittaa maapallon pyörimisliike.

Vuodesta 1990 alkaen katedraalissa on jälleen pidetty jumalanpalveluksia säännöllisesti, tosin kirkon pääalttarilla vain suurina juhlapyhinä.

Näköalatasanteella kannattaa poiketa kesäyönä

Iisakinkirkossa toimii myös Pietarin korkein museon yhteydessä toimiva näköalatasanne, josta avautuu komea näkymä yli kaupungin historiallisen keskustan. Näköalatasanne on lähes 50 metrin korkeudessa ja sinne on kiivettävä 277 porrasta. Liikuntarajoitteisia varten hieman alempana on myös toinen tasanne, jonne on mahdollista päästä hissillä.

iisakinkirkko-03

Heinäkuun alusta elokuun toiselle viikolle näköalatasanne toimii kello aamuyöhön 4:30 saakka. Tuolloin tasanteelta voi tarkkailla esimerkiksi Pietarin siltojen nousua.

Iisakinkirkkoon ja näköalatasanteelle myydään lippuja kirkon ulkopuolella olevassa kioskissa. Kirkko ja tasanne ovat avoinna päivittäin keskiviikkoa lukuun ottamatta.

Tiedot
Linkit

Osoite: Isakievskaja ploshad, 4
Aukioloajat: 10:00 – 18:00 (kesällä 22:00 saakka). Keskiviikkoisin suljettu.
Lähin metroasema: Admiralteiskaja
Kotisivut: cathedral.ru

Paikka kartalla

Aiheet