485

Vuonna 1957 Neuvostoliitto sai ensimmäistä kertaa historiansa aikana oikeuden järjestää jääkiekon maailmanmestaruuskisat.

Myöntämällä kisat Neuvostoliitolle, Kansainvälinen jääkiekkoliitto halusi osoittaa, että lajin kehitys Neuvostoliitossa oli ollut nopeaa ja että maa oli pikaisessa tahdissa noussut lajin kansainväliseen kärkeen. Ajatus ei ollut liioiteltu sillä ”Kanadalaisesta kiekosta” oli kehkeytynyt muutamassa vuodessa yksi suosituimmista lajeista Neuvostoliitossa.

Neuvostoliittolaisten jääkiekkoilijoiden menestystä selitti se, että vaikka pelaajat olivatkin noviiseja jääkiekossa, oli useimmilla heistä vankka kokemus muista lajeista: Ensimmäiset menestyneet kiekkoilijat olivat taustaltaan muun muassa jalkapalloilijoita ja jääpalloilijoita. Esimerkiksi kiekkotaituri Vsevolod Bobrov (1922 – 1979) on historian ainoa urheilija, joka on toiminut maajoukkueensa kapteenina niin kesä- kuin talviolympialaisissakin ensin jalkapallossa ja myöhemmin jääkiekossa. Myös maailman parhaaksi sanottu jalkapallomaalivahti Lev Jashin ehti pelata urallaan menestyksekkäästi myös jääkiekkoa.

Henkilökuva: Vsevolod Bobrov (1922 - 1979)

Jalkapalloilija ja jääkiekkoilija Vsevolod Bobrov
Jalkapalloilija ja jääkiekkoilija Vsevolod Bobrov

Vsevolod Bobrov oli neuvostoliittolainen jääkiekkoilija, jalkapalloilija ja jääkiekkovalmentaja. Hän oli yksi parhaista molempia lajeja pelanneista venäläisistä urheilijoista.

Bobrov pelasi kolme ottelua Neuvostoliiton jalkapallomaajoukkueessa vuoden 1952 Helsingin olympialaisissa ja teki kisoissa kaikkiaan viisi maalia, joukossa hattutemppu Jugoslaviaa vastaan.

Jääkiekkoilijana Bobrov menestyi vielä jalkapallouraansakin paremmin. Bobrov voitti maansa mestaruussarjan maalikuninkuuden vuosina 1948, 1951 ja 1952 sekä teki yhteensä 254 maalia 130 ottelussa. Hän voitti olympiakultaa Neuvostoliiton joukkueessa vuoden 1956 talviolympialaisissa sekä lisäksi maailmanmestaruuden vuonna 1954, jolloin hänet valittiin myös kisojen parhaaksi hyökkääjäksi. Hän teki maajoukkueurallaan 89 maalia 59 maaottelussa. Bobrovin mukaan on nimetty yksi KHL-liigan neljästä divisioonasta. Wikipedia

Neuvostoliitto pelasi jääkiekon maailmanmestaruuskisoissa ensimmäisen kerran vuonna 1954 ja otti heti ensimmäisissä kisoissaan sensaatiomaisesti kultaa sysäten valtaistuimeltaan jääkiekon mahtimaa Kanadan.

Kanada jäi kotiin

Neuvostoliitolla ei siihen mennessä ollut kokemusta kansainvälisten arvokisojen järjestämisestä ja siksi järjestelyihin suhtauduttiin vakavasti. Pelit oli tarkoitus otella Moskovassa vuotta aiemmin valmistuneessa Lužnikin urkeilukompleksissa, jossa oli 103 000 katsojaa vetävä ulkostadion ja ajan mittapuun mukaan huippumoderni 12 000 katsojan jäähalli. Kisojen huikean suosion vuoksi osa otteluista pelattiin taivasalla ulkostadionin luonnonjäällä. Kisoista tuli viimeiset, joissa pelattiin ulkojäällä.

Lue lisää: Lužnikin yleisurheilu- ja jalkapallostadion
Lužniki Moskovassa  sijaitseva yleisurheilu- ja jalkapallostadion. Lužnikin nimi oli aiemmin Tsentralnyi stadion imeni V. I. Lenina, vapaasti suomennettuna Leninin keskusstadion. Stadion on osa laajempaa urheilukompleksia, johon kuuluu muun muassa uimahalli, jäähalli sekä useampi sisäpalloiluareena. Lužniki oli Moskovassa järjestettyjen vuoden 1980 kesäolympialaisten pääareena. Stadionin katsojakapasiteetti oli tuolloin 103 000. Stadionilla järjestettiin olympialaisten avajaiset, päättäjäiset, yleisurheilu sekä jalkapallofinaalit. Lužnikilla pelattiin myös vuoden 1957 jääkiekon maailmanmestaruuskilpailujen loppuottelu Neuvostoliiton ja Ruotsin välillä. Ottelua seurasi maailmanennätysyleisö 55 000 ihmistä. Wikipedia

luzhnikin-stadioni-2

Politiikka oli vahvasti läsnä vuoden 1957 kisoissa. Unkarin tapahtumien vuoksi Moskovan lentolippunsa jättivät lunastamatta muun muassa Kanadan, USA:n, Länsi-Saksan ja Sveitsin joukkueet.

Suurin menetys oli kanadalaisten jääminen kotiin, sillä Kanadan myötä kisoista jäi pois yksi niiden ennakkosuosikeista. Toisaalta on muistettava, että Kanada suhtautui ilman politiikkaakin varsin välinpitämättömästi jääkiekon MM-kilpailuihin: Arvokisoihin oli tapana lähettää yleensä harrastelijoista koottuja joukkueita ja joinain vuosina joukkuetta ei lähetetty lainkaan. Ammattilaiskiekkoilijoiden osallistumisesta arvokisoihin ei tuohon maailmanaikaan voinut olla puhettakaan.

Voittoja ja ongelmia

Moskovassa pelattiin siis vuonna 1957 sekä maailmanmestaruudesta että Euroopan mestaruudesta ja Kanadan poisjäämisen myötä Neuvostoliitto oli noussut kisojen ennakkosuosikiksi. Kyseessä olivat historian 24. MM-kisat ja 35. EM-kisat.

Jääkiekon MM Moskovassa 1957 - Otteita selostuksesta (Yle Areena)

Turnaus käynnistyi Moskovassa 24. helmikuuta. Ensimmäisessä ottelussaan Neuvostoliitto – lukuisten kannattajien riemuksi – pieksi Japanin maajoukkueen lukemin 16:0. Seuraavaksi lyötiin Suomi (11:1), Itävalta (22:1) ja Puola (10:1). Joukkueen sankariksi oli tässä vaiheessa noussut jo aiemmin mainittu Vsevolod Bobrov, joka iski kisoissa yhteensä 13 maalia.

luzhnikin-stadioni

Neuvostoliitossa ei tuohon aikaan ollut kunnollista urheilujournalismia ja joukkueen ongelmista ei kisojen alla kirjoitettu. Ongelmia kuitenkin oli ja ne olivat vakavia.

Samoihin aikoihin Neuvostoliiton maajoukkueessa oli nimittäin käynnistynyt merkittävä sukupolvenvaihdos. ”Ensimmäisen aallon” huippupelaajat olivat jo päättämässä urheilu-uraansa ja tulevat tähdet ottivat vasta ensimmäisiä vaatimattomia askeliaan jääkiekkomenestyksen tiellä. Moskovan kotikisoista tuli legendaarisen Vsevolod Bobrovin joutsenlaulu.

Ensimmäisen kerran ongelmat konkretisoituivat pelissä Tshekkoslovakiaa vastaan, jossa Neuvostoliitto joutui taipumaan 2:2 tasapeliin. Seuraavassa pelissä Neuvostoliitto onnistui selättämään Itä-Saksan (12:0) ja kiekkomestaruuden ratkaisu siirtyi seuraavaan Ruotsia vastaan pelattavaan otteluun. Ennen ottelua Neuvostoliito oli saanut kasaan 11 pistettä ja Ruotsi 12 pistettä. Ruotsalaisille riitti maailmanmestaruuteen tasapeli, mutta Neuvostoliitto tarvitsi voiton.

joukkue

Ratkaiseva peli oteltiin maaliskuun 5. päivänä. Suunnattoman suosion vuoksi peli päätettiin siirtää Luzhnikin urheiluareenan luonnonjäälle, jonka katsomoissa peliä seurasi yhteensä 55 000 (joidenkin tietojen mukaan 65 000 katsojaa). Pelin katsojaennätys lyötiin vasta vuosikymmeniä myöhemmin.

Isäntien suureksi pettymykseksi Neuvostoliiton ykkösnyrkki Vsevolod Bobrov ei voinut pelata Ruotsia vastaan, sillä hän oli vammautunut Tshekkoslovakia-pelissä. Myös joukkueen toinen kantava hahmo Jevgeni Babitsh joutui pelistä syrjään. Ruotsin puolella pelasivat myös onni ja luonnonäiti: Lämmin päivä muutti Luzhnikin ulkojään lumipuuroksi, mikä hyödytti punapaitoja hitaammin luistelevia ruotsalaisia.

Jo ensimmäisessä erässä Ruotsi onnistui lyömään kiekon kahteen kertaan Neuvostoliiton maalia vahtineen Nikolai Putshkovin selän taakse ja isäntien tilanne alkoi näyttää tukalalta. Kotikatsomon kannustus teki kuitenkin tehtävänsä ja kakkoserän viimeisten kymmenen minuutin aikana Neuvostoliitto onnistui tekemään neljä maalia nousten 4:2 johtoasemaan.

Tilanne oli kääntynyt päälaelleen ja Neuvostoliiton maailmanmestaruuden tiellä ei näyttänyt olevan esteitä. Viimeisessä erässä isäntäjoukkueeseen iski joko väsymys tai peliotteen herpaantuminen. Ruotsi teki kolmannen erän ensi minuuteilla kaksi maalia ja tasoitti pelin tilanteeseen 4:4. Viimeisillä minuuteilla Neuvostoliitolla oli useita hyviä maalintekopaikkoja. Ruotsi kuitenkin kesti ja vei maailmanmestaruuden. Pronssi meni Tshekkoslovakialle ja neljännelle sijalle sijoittui Suomi.

Punakone syntyi kuuden vuoden kuluttua

Ruotsin historiassa maailmanmestaruus oli toinen ja Neuvostoliitto joutui sillä kertaa tyytymään hopeaan. Neuvostoliitto sai kolmesta ensimmäisestä MM-kisastaan kaksi kultaa ja yhden hopean, joten kotikisoissa saavutettua kakkossijaa pidettiin selvänä häviönä. Vielä muutama vuosi aiemmin Helsingin olympialaisista tappiollisena palannut jalkapallon maajoukkue sai kotimaassaan tuta valtionjohdon tyytymättömyyden, mutta vuonna 1957 ajat olivat jo toiset, eikä jääkiekon maajoukkueen tappio aiheuttanut kummoisempia kurinpitotoimia.

MM-kisat 2016
Linkit

mm-kisat-venaja-maskotti-bigJääkiekon MM-kisat 2016 järjestetään Venäjällä 6.–22. toukokuuta. Suomi pelaa alkusarjan ottelunsa B-lohkossa Pietarissa 6.–17. toukokuuta. Suomen lohkossa pelaavat joukkueet ovat Kanada, USA, Slovakia, Valko-Venäjä, Ranska, Saksa ja Unkari.

Neuvostoliittolaiset jääkiekkofanit joutuivat odottamaan seuraavaa maailmanmestaruutta kokonaiset kuusi vuotta. Sen jälkeen alkoi neuvostokiekon kulta-aika ja maa otti peräti yhdeksän perättäistä arvokisakultaa vuosina 1963 – 1971.

tretjak

Teksti on käännetty Argumenty i Fakty -lehdessä julkaistusta artikkelista.

Aiheet